Tusina kappaleita kauhusta, unohduksesta ja toivosta.
12
Harva albumi on jäänyt ihmisten mieliin rohkeudellaan, levottomuudellaan ja kekseliäisyydellään siinä määrin kuin OK Computer. Merkkiteos valloitti rockin uusia rajamaita ja puki sanoiksi vuosituhannen vaihteen orastavan kiinnostuksen teknologisiin vempaimiin – ja niiden herättämään huoleen. Kaksitoista biisiä sukeltaa kauhun ja unohduksen tunnelmiin: Thom Yorke on niin vieraantunut ympärillään kieppuvan yhteiskunnan todellisuudesta, että hän haikailee joutuvansa avaruusolioiden kaappaamaksi. Niin hän voisi katsoa maailmaa haluamallaan tavalla – ”the world as I’d love to see it”. Levyn biisikattaus hämmentää, häiritsee ja vetää puoleensa magneetin tavoin; se laittaa rockin askelmerkit uuteen järjestykseen. Täten se on yksi genrensä radikaaleimmista ja tarpeellisimmista kannanotoista.
Pelokkuudestaan huolimatta OK Computer on pohjimmiltaan täynnä toivoa. Albumi viestii, ettei oman hyvyytemme välttämättä tarvitse olla edistyksen hinta. Ja jos maailman pyörryttävän nopeaan tahtiin on olemassa lääke, se on tämä: ”Idiot, slow down”, kuten Yorke laulaa päätösbiisi The Touristin loppukaneettina. OK Computerin jälkeisinä vuosikymmeninä Radiohead nousi rockin uudeksi johtohahmoksi, mutta levyn esiin nostamat epäkohdat – kuten yhä kasvava eristyneisyytemme – eivät ole hävinneet minnekään. Levy kurottaa kuitenkin kohti vastauksia ja toivoa tänäkin päivänä.