Mestariteos, joka yrittää pitää homman kasassa kun kaikki tuntuu hajoavan.
Rumours
Fleetwood Mac
11
Ymmärtääkseen Rumours-levyn painoarvon on luotava katsaus muuhun samaan aikaan julkaistuun musiikkiin. Elettiin The Eaglesin ja Linda Ronstadtin aikakautta: heidän musiikissaan, kuten Fleetwood Macinkin, laulaja-lauluntekijöiden intiimi lähestymistapa kohtasi pehmeämmän rock’n’roll-tulkinnan. Tuohon aikaan myös Boston, Foreigner, Pink Floyd ja muut yhtyeet nostivat 60-luvun rockin huimaavan kunnianhimoisiin korkeuksiin. Näiden ääripäiden välistä löytyy Rumours – täydellisyyttä hipova, ajaton mestariteos. Yli 10 miljoonaa kappaletta myyneeksi mega-albumiksi se on sanoituksiltaan yllättävän horjuttava.
Albumi tuntuu tyypilliseltä 70-luvun puolivälin eteläkalifornialaisen nautiskelukulttuurin edustajalta tunnetusti sekasortoisia syntyolosuhteitaan myöten (mukaan lukien kahden bändin sisäisen ihmissuhteen romahdus). Rumours ei olisi kuitenkaan kestänyt aikaa, mikäli tämä kipu ei olisi koskettanut yleismaailmallisesti. Nuoremmat sukupolvet saattavat tuntea levyn TikTokissa viraalinostetta saaneesta Dreams-biisistä tai melodraamaa ja mytologiaa hyödyntävästä Daisy Jones and the Six -draamasarjasta. Joka tapauksessa hekin tuntevat sen.