Voimiensa huipulla oleva uniikki tulkitsija taiteilee tyylilajista toiseen.
I Put a Spell on You
Nina Simone
88
I Put a Spell on You -levystä tuli yksi Nina Simonen suosituimmista. Sen nimiraita – jousipainotteinen, melodramaattinen cover Screamin’ Jay Hawkinsin camp-henkisestä rock-klassikosta – nousi hänen suurimmaksi singlekseen sitten debyyttialbumin. Albumin biiseistä mieliin iskostui kuitenkin parhaiten Feeling Good, alun perin musikaaliin sävelletty kappale, jonka Simone versioi täysin uuteen uskoon. Hän tulkitsee biisin niin vahvasti, että jättää torvet ja orkesterinkin varjoonsa. Vaikka kappale soi mollissa, siinä on harvinaista iloittelua.
”Hän pystyi kaikkeen uskottavan kuuloisesti.”
Brittany Howard
Simone pyristeli irti jokseenkin rajoittavasta jazz-laulajan roolista jättämällä puumerkkinsä varsin erityyppisiin lauluihin. Pop-laulajakaan ei ollut paras mahdollinen termi kuvaamaan häntä, sillä Simonen musiikillinen terä ei tylsistynyt, vaikka päälle vyöryisivätkin mittavat sovitukset. Hän oli ainutlaatuinen tulkitsija, joka ei koskaan antanut muiden artistien tulkintatapojen kahlita itseään – olivatpa he hänen edeltäjiään tai seuraajiaan. Hän saattoi muokata musiikkia uuteen uskoon (Beautiful Land), heittäytyä chanson-laulajaksi (Ne Me Quitte Pas, yksi levyn alkujaan kolmesta ranskaksi kirjoitetusta kappaleesta) tai kajauttaa muitta mutkitta tutun kuuloisia R&B-biisejä kuten Gimme Some. Simone otti haltuunsa kaikki nämä tyylilajit ja kuulosti silti aina omalta itseltään.